Media&Viestintä
Nuoli

 

Uusin numero

Media & viestintä 2/2010


PÄÄKIRJOITUS


Heikki Heikkilä

Ihmisten media

 

ARTIKKELIT

 

Juha Herkman

Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit

 

Politiikan viestinnän tutkimusta on vaivannut kaksi vinoutumaa: politiikan rationaalisuuden korostaminen ja painottuminen niin sanotun laatumedian analyysiin. Artikkeli haastaa nämä vinoutumat intermediaalisuuden käsitteen avulla. Analysoin empiirisesti politiikan julkisuuden intermediaalisuutta vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Aineistoina ovat Suomen Gallupin tekemät äänestäjäkyselyt, itse tekemäni ehdokkaiden, kampanjatyöntekijöiden ja median edustajien teemahaastattelut sekä media-analyysit. Aineistojen avulla etsitään vastauksia kysymyksiin: minkälainen rooli eri viestimillä oli vaaleissa äänestäjien, kampanjoiden ja vaalijulkisuuden kokonaisuuden kannalta ja miten eri viestimet suhteutuivat toisiinsa? Analyysi osoittaa, että käsitys politiikasta ja ehdokkaista rakentuu monipuolisessa intermediaalisessa prosessissa, joka ei palaudu yhteen viestintävälineeseen tai genreen. Vuoden 2006 presidentinvaaleissa televisiolla oli keskeinen rooli, mutta sen valta-asema politiikan julkisuuden vaikutusvaltaisimpana viestintävälineenä alkoi kyseenalaistua nuorempien äänestäjien keskuudessa ja monikanavaympäristössä. Intermediaalisuuden analyysi nostaa esille äänestäjä- ja mediasukupolvien väliset erot ja legitimiteettiongelman, joka korostuu politiikan journalismin ja poliitikkojen auktoriteettien vastakkainasettelussa. Politiikan julkisuus kaipaa dialogisempaa viestintää, missä mediagenrejen monipuolisempi huomioon ottaminen ja vuorovaikutteisten verkkoviestinten käyttö voivat olla avuksi.

 

Virve Peteri

Töistä kotiin – media kodin ja työpaikan välisen rajanvedon välineenä

 

Uusien teknologioiden kyky tuottaa uudenlaisia ”siltoja” kodin ja ansiotyön välille on ollut julkisuudessa runsaasti esillä, mutta median rooli rajanvedon välineenä on jäänyt vaille huomiota. Artikkelissa analysoidaan laadullisen haastatteluaineiston avulla sitä, miten korkeasti koulutetut ja asiantuntijatehtävissä toimivat ihmiset kertovat tuottavansa median avulla rajanvetoa ansiotöiden ja vapaa-ajan välille. Tutkimusta varten on haastateltu 39 ihmistä kolmessa eri kaupungissa Suomessa. Jokainen haastateltavista kertoi kotona tehtävien ansiotöiden tai työväsymyksen määrittelevän vapaa-ajan mediavalintojaan. Artikkelissa kiinnostuksen kohteena ovat mediaan liittyvät käytännöt, joiden avulla haastateltavat kertovat ja tulkitsevat tuottavansa vapaa-ajasta ja kotielämästä erilaista työelämään nähden. Mielenkiinnon kohteena on myös se, minkälaisten kielellisten keinojen avulla erilaisille median muodoille tuotetaan omanlaisensa identiteetti niiden toimiessa vapaan ja työn välisen rajanvedon välineinä. Lisäksi artikkelissa analysoidaan minkälaisen subjektiuden haastateltavat tulevat rakentaneeksi itselleen kuvatessaan erilaisia rajanvetoon liittyviä käytäntöjä. Analyysimenetelmänä sovelletaan diskurssianalyysiä. Analyysissä syntyneitä havaintoja syvennetään erityisesti kulutussosiologisen tutkimuksen sekä rajanvetotyön käsitteen avulla.

 

Janne Ikonen

Kuka uutisessa puhuu, kuka kuuntelee?

 

Artikkelin tarkoituksena on avata sitä, millaisena uutisen tekijä uutistekstin ja -genren ristivalotuksessa yleisölle esittäytyy ja millaiseen asemaan uutisen lukija asetetaan. Näitä kysymyksiä lähestytään sisäistekijän ja -lukijan käsitteiden kautta, sekä filosofi Karl Popperin esittämän kolmen maailman teorian kautta. Artikkelissa esitetään käsitteiden vertailevan analyysin ja teoreettisen erittelyn avulla tapa ymmärtää uutisten sisäistekijä kolmeen osaan jakautuneena. Popperin maailmojen jakoa mukaillen tekijä esittäytyy yhtä aikaa sekä todellisuutena sellaisenaan, todellisuutta kuvaavana yksilöllisenä ihmisenä että käytäntöinä, organisaationa ja instituutiona joiden kautta todellisuutta kuvataan. Uutistekstissä voidaan korostaa mitä tahansa näistä piirteistä toisten kustannuksella. Eri puolia korostamalla voidaan vaikuttaa siihen, millaiseksi sisäislukijan ja sen myötä todellisen lukijan suhde tekstiin ja sen kuvaamaan todellisuuteen pyrkii muodostumaan.

 

ANALYYSI

 

Janne Matikainen

Perinteinen ja sosiaalinen media – käyttö ja luottamus

 

KIRJA-ARVIOT

Heidi Keinonen
Pernaa, Ville: Uutisista, hyvää iltaa. Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009

Turo Uskali
Väliverronen, Esa (toim.): Journalismi murroksessa

 

Copyrights: Media & Viestintä 2009