Uusin numero
Media & viestintä 3/2011
PÄÄKIRJOITUS
Liina Puustinen
Paaluta sinäkin tutkimusalueesi!
Leena Ripatti-Torniainen
Kykenevä kansalainen ja sivistyvä ihminen – Varhaisen public journalismin
sivistysluonne kehityshaasteena kansalaisjournalismille
Tarkastelen artikkelissa yhdysvaltalaisen public journalismin varhaisvuosien teksteihin sisältyvää kansalaisihannetta ja osoitan, että public journalismin kehitysvaiheeseen sisältyneet ihanteet ihmisen julkisuussuhteesta, ihmistenvälisyydestä ja julkisen kansalaistoiminnan merkityksistä muistuttavat olennaisesti eurooppalaista sivistysihannetta. Esitän, että keskeinen läheisyyttä selittävä tekijä on public journalismia linjanneiden kirjoittajien käsitys yksilölle kuuluvasta tehtävästä osallistua aikansa keskeisiä kysymyksiä koskevaan julkiseen keskusteluun. Toinen keskeinen tekijä on kirjoittajien käsitys kulttuurista, joka takaa mahdollisuuden ja juurruttaa ihmisyksilöihin halun orientoitua yksityisyydestä yhteisiä asioita kohti. Erittelen artikkelissa, miten public journalismin keskeisen innoittajan ja teoreettisen lähteen, John Deweyn, käsitys julkisesta kansalaistoiminnasta liittyy sivistystraditioon. Tutkimus perustuu public journalismin keskeisimmän kehittäjäparin, Jay Rosenin ja Davis Merrittin 1990-luvun alkupuolella kirjoittamien tekstien aatehistoriallista otetta hyödyntävään analyysiin. Artikkelin toisessa osassa tarkastelen public journalismin kontekstointia ja soveltamista 1990-luvun Suomessa, jossa yhdysvaltalaisreformin läheisyys sivistysihanteeseen jäi artikuloimatta. Esitän, että public journalismin sivistyksellisiä piirteitä kannattaa kehittää Suomessa nyt, kun kärjistynyt poliittinen retoriikka on ajankohtaistanut sivistyksellisen ihanteen toisia ihmisiä kunnioittavasta ja käsityksiä avartavasta keskustelusta.
Maija Töyry, Laura Saarenmaa, Nanna Särkkä
Monitieteisyyden haaste aikakauslehtitutkimuksessa – kohti konsepti- ja tutkimustietoisuutta
Aikakauslehtiä koskevaa ja etenkin niitä aineistoina käyttävää tutkimusta tehdään Suomessa paljon. Artikkelissa pohditaan, millainen alue aikakauslehtitutkimus on viestinnän- ja mediatutkimuksen suuntauksena. Taustaksi selvitetään, miten heterogeenisestä tutkimusalueesta on kysymys. Empiirisen analyysin aineistona ovat vuonna 2009 avattuun aikakauslehtitutkimuksen tietotokantaan kerätyt yliopistojen ja korkeakoulujen aikakauslehtiaiheiset opinnäytetyöt. Analyysi osoittaa, että suuri osa aikakauslehtitutkimusta sijoittuu muille tieteenaloille kuin viestinnän ja median tutkimukseen. Lisäksi valtaosassa aikakauslehtitutkimukseksi tunnistettavaa tutkimusta aikakauslehdet eivät ole tutkimusten kohteita vaan lähteitä. Johtopäätöksenä esitetään, että eri tieteenaloilla tehtävää aikakauslehtitutkimusta edistää ymmärrys aikakauslehdistä paitsi toimialana myös tutkimusalana sekä omanlaisenaan mediamuotona.
Reeta Pöyhtäri
Lajityypin ehdoilla – maahanmuuton ja maahanmuuttajien artikulaatiot aikakauslehdissä
Tässä artikkelissa tarkastelen, millaiseksi osaksi suomalaisten aikakauslehtien julkisuutta maahanmuutto ja maahanmuuttajat artikuloituivat vuosina 2003–2006, ajanjaksolla ennen aiheen politisoitumista. Maahanmuuttoa mediassa on usein tutkittu uutisjournalismiin painottuen, mikä voi antaa aiheen käsittelystä yksipuolisen kuvan. Uutisjournalismi monesti kärjistää ja tuo esiin lähinnä asioiden kielteiset puolet, toisin kuin useat aikakauslehtitekstit, jotka lähestyvät aiheitaan myönteisen kautta. Aikakauslehtien kohdalla myös lehtien lajityyppiset erot korostuvat, sillä kukin lehti kertoo ajankohtaisista aiheista omalla, lajityyppiinsä ja konseptiinsa sopivalla tavallaan. Kysynkin, millaisia toiminnan ja sanomisen paikkoja maahanmuuttajille artikuloidaan eri lajityyppejä edustavissa aikakauslehdissä? Kuinka lehden lajityyppi tulee esiin maahanmuuttoa koskevien tekstien henkilö- ja aihevalinnoissa? Laajemmin kysymys muotoutuu pohdinnaksi siitä, millaista maahanmuuttoa, millaisia maahanmuuttajia ja millä ehdoilla kukin aikakauslehti omista lähtökohdistaan käsin ehdottaa yhteiskuntaamme kuuluvan tai hyväksyttävän. Jokaisella lehdellä on maahanmuuttajista omat tyyppitapauksensa. Tyyppitapauksia yhdistää maahanmuuton tarkastelu lajityypille ja lukijalle riittävän läheisestä näkökulmasta. Aikakauslehdet antavat maahanmuuttajille tilaa elämänpoliittisina asiantuntijoina ja uuden kotimaansa tarkastelijoina, mutta harvemmin varsinaisina asiantuntijoina. Tarkasteltavia aikakauslehtiä ovat ET, Me Naiset, Rakentaja- lehti ja Suomen Kuvalehti. Analyysissa hyödynnetään määrällistä sisällönanalyysia ja artikulaatioteoriaa.
Lauri Haapanen
Sitaattien tehtävät ja tekeminen kaunokirjallis-journalistisissa lehtijutuissa
Sitaatit ovat lehtijuttujen kerronnan keskeinen mutta vähän tutkittu elementti. Tässä artikkelissa etsin vastausta siihen, mitä tehtäviä sitaateilla on. Artikkelini viitekehys on journalismintutkimuksessa, mutta analyysissani on myös narratologinen ja kielitieteellis-pragmaattinen ulottuvuutensa. Kuudesta kaunokirjallis-journalistisesta lehtijutusta koostuvalle aineistolleni tekemäni narratiivisen tekstianalyysin tuloksena kaunokirjallis- journalististen lehtijuttujen sitaatit 1) luovat jutun rakenteeseen rytmiä tekstin tasolla, 2) ovat yksi juonta eteenpäin vievä kerronnan elementti, 3) kertovat tapahtumien fyysisestä ja/tai sosiaalisesta ympäristöstä, 4) luovat uskottavuutta sille, että johtoilmauksen identifioima henkilö on sanonut sanatarkasti referoidulla tavalla, 5) välittävät ensikäden tietoa referoitavan henkilön kokemuksista ja hänen ainutlaatuisesta tavastaan käyttää kieltä ja 6) luonnehtivat puhujaa, mikä tapahtuu paitsi sen kautta, mitä sanotaan, ennen kaikkea sillä, miten sanotaan. Tehtävät eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan jokaisessa sitaatissa on potentiaali näiden kaikkien tehtävien ilmentämiseen. Artikkelini alatutkimuskysymyksenä kartoitan ammattikirjallisuuden ja teemahaastattelujen avulla muokkausprosessista vallitsevia käsityksiä siitä, miten puhetta tulisi kirjallisiksi sitaateiksi muokata. Yleinen tapa näyttää olevan, että puhutun kielen piirteitä karsitaan, tekstin sidoksisuutta täsmennetään ja eri tilanteissa saatuja lausuntoja yhdistetään – kunhan sitaattien autenttinen konteksti ja kronologia säilyy suhteessa juttuun (mahdollisesti) kirjoitettuun lokaatioon. Lopuksi suhteutan sitaattien tehtäviä ja tekemistä – erityisesti niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä – ajankohtaiseen keskusteluun journalismin taloudellisesta ja sisällöllisestä murroksesta.
KIRJA-ARVIOT
Tarmo Malmberg
Stefanie Averbeck-Lietz. Kommunikationstheorien in Frankreich: Der epistemologische Diskurs der Sciences de l’information et de la communication (SIC) 1975–2005.
Erkki Vettenniemi
Sara Hamqvist: Dagspress, sport och doping. Mediaskandaler i ett samtida Sverige.
KIRJAESITTELYT
Eija Poteri
Hiihto & häpeä: Lahti 2001 mediaskandaalina
Copyrights: Media & Viestintä 2011