Ohjeita kirjoittajille

1. Artikkeli

Tekninen muotoilu ja tarvittavat tiedot Lähetä käsikirjoitus sähköisessä muodossa sähköpostin liitetiedostona (doc- tai rtf-muodossa). Tekstin tulee olla 1,5 rivivälillä kirjoitettu, 12 pisteen fontilla, ei oikean reunan tasausta. Teksteissä tulee olla seuraavat elementit, seuraavassa järjestyksessä:

1) Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot kokonaisuudessaa
2) Otsikko
3) Abstraktit suomeksi ja englanniksi
4) Avainsanat
5) Teksti (alaotsikot lihavoituna)
6) Kirjallisuus
7) Viitteet (loppuviitteinä)
8) Kuviot ja kaaviot (tekstin perään, yksi kuva sivua kohden, merkitse tekstiin: "Kuva 1 tähän")

Otsikko

Artikkelissa voi olla pelkkä pääotsikko tai sekä pää- että alaotsikko.

Abstraktit

Artikkelin alussa, otsikon jälkeen, tulee olla lyhyt 100–150 sanan mittainen abstrakti, eli tiivistelmä, josta selviää artikkelin tutkimuskohde, tavoite, lyhyt selostus aiheen käsittelystä sekä johtopäätökset. Kun julkaisupäätös on tehty, tulee artikkeliin liittää myös englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä (100–150 sanaa).

Avainsanat

Abstraktin alle kirjoitetaan 2–5 artikkelia kuvaavaa avainsanaa. Esim. näin: "AVAINSANAT: yleisötutkimus, kulutus ja sanomalehdet."

Artikkelin pituus ja muotoilu

Artikkeliksi tarkoitetun tekstin maksimipituus on noin 5000 sanaa eli 20 liuskaa (1,5 riviväli, 12 pisteen fontti, ei oikean reunan tasausta tai tavutusta). Käsikirjoituksessa ei käytetä muita ylimääräisiä muotoiluja kuin lihavointeja ja kursivointeja. Uusi kappale merkitään yhdellä rivinvaihdolla. Väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan muusta tekstistä rivivaihdoilla; otsikoita ei numeroida. Pitkät lainaukset sisennetään tekstistä ja erotetaan rivivaihdoilla; älä käytä sitaatteja. Vieraskieliset lainaukset käännetään suomeksi, ellei alkuperäiskielen käytölle ole hyviä perusteita. Viittauksia www-sivujen osoitteisiin ei liitetä tekstiin, vaan kirjataan osoitteet loppuviitteeseen (ei-tieteellinen viite) tai lähdeluetteloon (tieteellinen www-julkaisu). Käytä kirjallisuusviitteissä sisäviitteitä (ks. ohje alla) eli sulkumerkkejä. Lähdeluettelo tulee "Kirjallisuus"-otsikon alle tekstin loppuun (ks. ohje alla).

Lähdeviitteet tekstissä

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin sulkeisiin seuraavasti: "(Livingstone 2005, 17–20)". Sivunumerot erotetaan toisistaan sitaattiviivalla (–) tavuviivan (-) sijaan. Mikäli kirjoittajia on kaksi, merkitään molemmat "(Kantola & Kautto 2002)", mutta mikäli heitä on useampia, merkitään vain ensimmäinen kirjoittaja "(Lewis ym. 2005)". Jos viittaus samaan teokseen toistuu, käytetään muotoa: "(Emt., 33)"

Kirjallisuus

Lähdeluettelo tulee "Kirjallisuus"-otsikon alle tekstin loppuun. Luettelo laaditaan seuraavan käytännön mukaan. Huomioi, että vuosiluvun jälkeen tulee piste, samoin teoksen tai artikkelin nimen loppuun sekä koko viitteen loppuun. Teokset alaotsikoineen kursivoidaan, ja artikkeleiden yhteydessä kursivoidaan tieteellisen lehden nimi. Huomaa, että englanninkielisissäkään otsikoissa ei käytetä isoja alkukirjaimia kuin teoksen pää- ja alaotsikon ensimmäisissä sanoissa. Kirjan pääotsikko ja alaotsikko erotetaan kaksoispisteellä. Suomentajaa tai painosta ei tarvitse merkitä. Alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeisiin: "(Habermas 2004 [1962])". Useat kirjoittajat erotellaan puolipisteellä (;) ja viimeinen kirjoittajista &-merkillä.

Teokset, yksi kirjoittaja:

Nieminen, Hannu (2006). Kansa seisoi loitompana: Kansallisen julkisuuden rakentuminen Suomessa 1809–1917. Tampere: Vastapaino.

Teokset, useita kirjoittajia:

Franklin, Bob; Hamer, Martin; Hanna, Mark; Kinsey, Marie & Richardson, John (2005). Key concepts in journalism studies. London: SAGE.

Toimitetut kokoomateokset:

Wahl-Jorgensen, Karin & Hanitzsch, Thomas (toim.) (2009). The handbook of journalism studies. London: Routledge.

Artikkelit kokoomateoksissa:

Tuchman, Gaye (1978). Introduction: The symbolic annihilation of women by the mass media. Teoksessa: Tuchman, Gaye; Kaplan Daniels, Arlene & Benet, James (toim.). Hearth and home: Images of women in the mass media. New York: Oxford University Press, 3–38.

Artikkelit lehdissä:

Näränen, Pertti & Sihvonen, Tanja (2001). Musta laatikko? Digitaalinen televisio ja lisäarvo. Kulttuurintutkimus 18: 2, 39–47.

Vain verkkolehdissä julkaistut artikkelit:

Deuze, Mark (2008). The professional identity of journalists in the context of convergence culture. Observatorio (OBS*) 2: 4, 103–117. Saatavilla: http://www.obs.obercom.pt/index.php/obs/article/view/216/208 (luettu 6.3.2009).

Loppuviitteet

Mahdolliset lisähuomiot, kommentit tai tarkennukset tehdään loppuviitteisiin. Otsikoi: "Viitteet". Myös viittaukset ei-tieteellisiin verkkosivuihin tehdään loppuviitteissä. Loppuviitteet voi tehdä tietokoneohjelman viitetyökalulla. Liiallista loppuviitteiden määrä tulee välttää.

Kuviot

Numeroi ja nimeä kaikki kuviot ja taulukot. Esimerkiksi: "Taulukko 1: Nopeuden vaatimus journalistisessa kulttuurissa."

 

2. Analyysi

Tekniset ohjeet, tekstin muotoilut ja viittauskäytännöt kuten artikkeleissa. Analyysin alkuun tulee kirjoittaa tiivistelmä (100–150 sanaa), mutta avainsanoja ei tarvita. Analyysin ohjepituus on noin 4000 sanaa. Loppuun luettelo käytetystä kirjallisuudesta.

3. Katsaus

Tekniset ohjeet, tekstin muotoilut ja viittauskäytännöt kuten artikkeleissa. Tiivistelmää ei tarvita. Katsaus on tavallista artikkelia ja analyysia tiiviimpi kokonaisuus, noin 2000–3000 sanaa. Loppuun luettelo käytetystä kirjallisuudesta.

4. Kirja-arvio

Kirja-arvion ohjepituus on enintään 1500 sanaa. Kirja-arvio otsikoidaan, ja otsikon alle kirjoitetaan teoksen tiedot, esim.: "Appadurai, Arjun (2006). Fear of small numbers: An essay on the geography of anger. London: Duke University Press, 153 s." Kirja-arvioissa voi käyttää lähdekirjallisuutta, jolloin viittauskäytännöt yllä esitetyn mukaan. Loppuun luettelo käytetystä kirjallisuudesta.

5. Kirjaesittely

Kirjaesittelyt ovat lyhyitä, enintään 200 sanan mittaisia tekstejä. Otsikoksi tulee kirjan tekijä ja pääotsikko: "Arjun Appadurai: Fear of small numbers". Esittelyissä ei käytetä lähdekirjallisuutta. Koko tekstin loppuun kirjoitetaan teoksen täydelliset tiedot: "Appadurai, Arjun (2006). Fear of small numbers: An essay on the geography of anger. London: Duke University Press, 153 s."

6. Haastattelu

Haastattelut otsikoidaan vapaasti, mutta alaotsikoksi laitetaan aina haastateltavan nimi. Esim.: "Järki median kyllästämässä elämässä: Todd Gitlinin haastattelu". Tekstin alkuun tulee lyhyt johdanto ja haastateltavan esittely. Haastattelut kirjoitetaan kysymys-vastaus-menetelmällä, ja kysymykset tummennetaan. Haastatteluiden ohjepituus on 3000–4000 sanaa. Jos haastatteluissa viitataan kirjallisuuteen, tehdään viittaukset ja lähdeluettelo kuten artikkeleissa.

7. Keskustelu

Keskustelu-kirjoitukset ovat napakoita ja argumentoivia. Tekstin ohjepituus on noin 1500 sanaa. Jos tekstissä viitataan kirjallisuuteen, tehdään viittaukset ja lähdeluettelo kuten artikkeleissa.

Copyrights: Media & Viestintä 2009